Huima koskiseikkailu
Ecuadorin viidakossa
Liisa tunte e Wienin sa lat
Nro 6-7 Kesäkuu - heinäkuu 2010 22.vuosikerta
5,90
MatkaSuomi:
4+1 majoitusta maaseudulla · Tangomarkkinat · Lähdetäänkö Pohjois-Karjalaan? j j · Kansanmusiikki elää Kaustisella · Korpi, kamari ja klassinen Kuhmo
·
Luonnonrauhaa ja aitoa tunnelmaa
Kreikan Evia
Vertailussa: Sinkkulisät Matkavakuutukset
Kiertomatkalle
Puolaan
Kroatia
Italian Sorrento
on hikeä, hupia ja hääjuhlaa
Tuoksujen, värien ja makujen
Zanan ja Nenon ravintolaan Kroatian Bracilla tulee ruoka omasta puutarhasta.
Oudompi
Thaimaa
Kokeile kalahierontaa tai juustonaamiota Ingmar Bergmanin jalanjäljillä
Sadunhohtoinen Damaskos
Kolme niin erilaista
Viro, Latvia ja Liettua
Gotlanti
estyneet! vat ilm o tot s a lli m u na Talo -, h uvila- ja s a
Uutta Kontiolta
Käynti Kontiolla kannattaa:
www.kontio.fi
! Uutta
KONTIO
HIRSITALOT JA -HUVILAT
www.kontio.fi
Statiivi
eniä Kymmtalo-, uusia saunaa- ja huvilmalleja!
Tässä numerossa
Kannessa
6 14 20 28 32 38 42 54 65 105 106 116 Kroatia Kreikan Evia Italian Sorrento Thaimaa Koskiseikkailu Ecuadorin viidakossa Kiertomatkalle Puolaan Viro, Latvia ja Liettua Gotlanti MatkaSuomi Korvaako matkavakuutus? Sinkkulisät Damaskos
ulkomaat
6 Tuoksujen, värien ja makujen Kroatia 14 Kreikan Evia - Luonnonrauhaa ja aitoa tunnelmaa 20 Lasten kanssa omatoimisesti Sorrento Italiassa on hikeä, hupia ja hääjuhlaa 28 Annos oudompaa Thaimaata Kalahierontaa ja juustonaamioita 32 Koskiseikkailu Ecuadorin viidakossa 38 Kiertomatkalle Puolaan 42 Baltian maat - Kolme niin erilaista 48 Sikke Sumarin vieraana Viron Muhussa 52 Pikku-Kioton loistoa Japaninmeren rannalla 54 Ingmar Bergmanin jalanjäljillä Ruotsin Gotlannissa 58 Palikoiden maa Legoland Tanskassa 103 Italialaista neorealismia 116 Sadunhohtoinen Damaskos kätkee kauneutensa 126 Rahtilaivalla: vuorossa Uruguay ja Argentiina
kotimaa
65 MatkaSuomi: Kesämatkailijan loman kruunaa viihtyisä majoitus 72 Sinun kanssasi tähtisilmä Tangomarkkinat Seinäjoella 80 Korpi, kamari ja klassinen Kuhmo 86 Kansanmusiikki elää Kaustisella Jokakesäinen musiikkitapahtuma tuo pitäjään musiikin taitajia ja tunnelmia, joita ei löydä muualta 88 Lähdetäänkö Pohjois-Karjalaan?
vakiot
4 Pääkirjoitus 93 Matkapro: Mika Vehviläisen ohjaksissa
Finnair uuteen nousuun
102 104 105 106 108 110 114 124 128 130
Matkakirjat
Laukkukontrollissa Jari Suvanto
Yllätyspuhelu Matkapörssi: Onko sinkkulisä entistä suurempi? Ristikko Kesän 2010 kuumimmat tuoteuutuudet Matkaturvallisuus: Mitä tehdä, kun tulee pommiuhka? Lukijoiden omat matkat: Milanon tuomiokirkko ja Kap Verde Matkamenot: Menestyykö talvi keskellä kesää Helsingissä? Matkailuhenkilö Liisa Unger opas Itävallan Wienissä
www. matkalehti.fi
Matkalehti 6-7/2010
Pääkirjoitus
Onko meillä sittenkään kaikki kunnossa?
Ulkomaanmatkoilla tulee havainnoitua miten sikäläinen tapa ja asiat eroavat omista käytännöistämme. Niinkin lähellä kuin Wienissä tuli esille monia eroavaisuuksia, vaikka kaupunki ei olekaan suomalaisille yhtä tuttu kuin ykköskaupunkikohteet Pariisi, Rooma tai Praha. Kaupunki erottuu siisteydellään. Uskomattomalta tuntui, että edes viikonlopun myöhäisinä tunteina ei näkynyt roskia kaduilla, metroissa tai ratikoissa eikä vesiään laskettelevia ja hoilaavia humalaisia. Metroissa ja busseissa sisään astunut vanhempi henkilö sai välittömästi istuinpaikan eikä tämä vastustanut tarjottua paikkaa äänekkäästi, kuten Suomessa usein tapahtuu ikään kuin paikkansa antanut aliarvioisi varttuneen henkilön jaksamista. Julkisilla liikennevälineillä on helppo kulkea, koska kaupungin laitamillakin busseissa ilmoitetaan selvästi seuraavat pysäkit ja muiden liikennevälineiden risteyskohdat. Meillä tällainen palvelu on harvinaista herkkua, edes lentokenttäbusseissa ei näyttötaululla tai kuulutuksilla kerrota, mikä on seuraava pysäkki puhumattakaan esimerkiksi seuraavan metroaseman tai bussilinjan risteyskohdasta. Wienin julkisen liikenteen toiminnan kruunasi edullinen matkalippu. Kolme päivää saa matkustaa mielin määrin 13 eurolla. Kesä on edessä. Nautitaan lämmöstä, viedään lamalääkettä Kreikan, Italian, Espanjan ja Portugalin ahdinkoon siitäkin huolimatta, että palvelu ei tänä kesänä siellä aina toimisi. Matkailullisesti maiden hintataso käy kuukausi kuukaudelta edullisemmaksi euron arvon alenemisen vuoksi. Kaukokohteet tulevat meille nykyistä kalliimmiksi. Lämmintä ja virkistävää kesää ilman sääskiä, olitpa sitten kotikonnuilla tai maailmalla.
JORMA AULA päätoimittaja jorma.aula@matkalehti.fi
Uudet itsepalvelulaitteet ovat usein teknisesti epäluotettavia ja aiheuttavat maailman kentillä uuden syyn jonoihin.
Kiitos Venäjän ja Suomen viranomaisille, jotka vihdoin avasivat viisumivapaat matkat Suomesta Pietariin. Risteilyliikenteessä on nyt yksi yrittäjä, mutta tilannetta seuraavat sormet syyhyten kaksi toimijaa, Tallink Silja ja Viking Line. Positiivista naapurimatkailuun tuo myös entistä nopeampi ja toivottavasti Pendolinoa kestävämpi juna.
Lentoasemille eri puolilla maailmaa lisääntyvät itsepalvelupisteet, joilla matkustaja kirjaa itsensä ja matkalaukkunsa lentomatkalle. Uudet ja kehnosti toimivat laitteet aiheuttavat pitkiä jonoja, hikeä ja tuskaa. Miksi toimimattomia laitteita ylipäätään tuodaan tuotantoon, kun lentäminen ja siihen valmistautuminen on tänä päivänä muutenkin tuskastuttavan monipolvista ja hidasta.
Kustantaja Polarlehdet Oy, Katajaranta 24, 96400 Rovaniemi, p. 016 311 611, fax 016 312 845, etunimi.sukunimi@matkalehti.fi Päätoimittaja Jorma Aula Toimittajat/avustajat Anneli Aula, Leena Vierimaa, Anniina Aula, Adrián Soto, Pirkko-Liisa Summa, Saara-Liina Aalto, Sari Pöyliö, Reijo Härkönen, Nicolas Voutilainen, Eero Aula, Hilkka Kotkamaa, Anni Kotkamaa, Markku Rapo, Kirsi Saivosalmi, Sara Saure, Hanna Myllys, Taika Matsunaga, Annu Passoja, Pia Jokela, Pia ja Heikki Kahila, toimitus@matkalehti.fi Taitto Kari, Logomondo Ilmoitusmarkkinointi Raimo Granberg, p. 09 693 3906, fax 09 693 3907 Ilmoitusaineistot matkalehti@artprint.fi Tilaukset p. 016 311 611, fax 016 312 845, tilaukset@matkalehti.fi Tilaushinnat (11 nroa) määräaikaistilaus 75 e, kestotilaus 66 e, ulkomaille 80 e Painopaikka ArtPrint Oy, Helsinki 2010. Matkalehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä aikana tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa tilaaMatkalehti on matta lähetettyjen tekstien, kuvien tai muun materiaalin säilytyksestä ja palautuksesta. Hyväksyttyjen töiden osalta Matkalehdellä on Aikakauslehtien täydet oikeudet tekstien, kuvien ja muun materiaalin käyttöön Matkalehdessä ja/tai internetissä ilman erillistä sopimusta tai korvausta. Liiton jäsen Matkalehden/Polarlehdet Oy:n asiakasrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin.
ISSN 1239-1018
4
Matkalehti 6-7/2010
www.matkalehti.fi
Lasten ruokaannokset alk.
3,-
Eläviä elämyksiä puhtaassa luonnossa
Lapland Hotelsin Kesäkierrospassi sisältää mukavan edun Lapin reissulle. Neljä yöpymisleimaa passissa oikeuttaa maksuttomaan yöpymiseen jossain kesäkohteistamme Rovaniemellä, Ylläksellä, Levillä, Pallaksella, Hetassa, Saariselällä tai Kilpisjärvellä. Passi on perhekohtainen ja voimassa koko kesän sekä vielä ruskasesongillakin. Lapin Kasi on automatkailua parhaimmillaan: hyvät tiet, upeat maisemat ja tasokas majoitus!
Olos Hetta Saariselkä Pallas Levi Kilpisjärvi
Osta lomasi netistä! Osoitteesta Lappiin.fi löydät lisää ajankohtaisia tarjouksia sekä kohde-esittelyt. Palvelemme sinua myös numerossa 016 3232.
Ylläs
Rovaniemi
LEVI
·
YLLÄS
·
SAARISELKÄ
·
OLOS
·
RO VANIEMI
·
PALLAS
·
KILPISJÄRVI
·
HETTA
Tuoksujen, värien ja makujen
Kroatia
Kapea maa Adrianmeren rannikolla on täynnä väriä, elämää ja makunautintoja. Kroatia miellyttää kaikkia aisteja.
Teksti: LEENA VIERIMAA Kuvat: LEENA VIERIMAA, JORMA AULA ja KROATIAN MATKAILU
6
Matkalehti 6-7/2010
www.matkalehti.fi
L
uonto on meille armollinen ja antelias, sanoo Ivan Cvitanic Bracin saaren satamassa. Hänen sanaansa on helppo uskoa. Päätä kääntämällä näkee jylhiä vuoria, vehreitä mäntymetsiä, turkoosina hohtavan meren ja sinisen taivaan. Ivan toimii Bracin saaren matkailupäällikkönä ja on ylpeä synnyinsaarestaan. Bracin miekanmuotoinen lomasaari on 45 minuutin laivamatkan päässä Splitistä, mutta on vilkkaan kaupungin rinnalla rauhallinen lintukoto. Kenelläkään ei tunnu olevan kiire mihinkään, ei jalankulkijoilla, roskakuskeilla tai edes turistibussin kuljettajalla. On syytä itsekin hillitä sekä puheen että askeleen tahtia ja nauttia saaren hiljaisuudesta. Brac tunnetaan sekä rannoistaan että valkoisesta kivestään. Yksi Kroatian tunnetuimmista auringonpalvontapaikoista sijaitsee etelärannikolla. Zlatni Rat, Kultainen niemi vaihtaa muotoaan vuorovesien mukana ja koristaa Kroatian matkailumainoksia.
www.matkalehti.fi
Matkalehti 6-7/2010
7
Talossa asuu onnellinen mies.
Stonin muurit suojaavat suolakaupunkia.
Bracin saaren ainoa bonsai-puu.
Valkoinen kivi tunnetaan maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Valkoinen talo Washingtonissa, parlamenttitalo Budapestissä ja jopa Rooman ikuisen kaupungin taloja on rakennettu valkoisena hohtavasta materiaalista.
Sana nakit ei tarkoita Kroatiassa syötävää, vaan jalokiviä
tut design-pukunsa ovat olleet maan kirkkaimpien tähtien yllä. Kivinen on äiti Teresakin, joka seisoo Supetarin kirkon varjossa. Hollywood-tähti Martin Sheen vaikuttui saaresta ja sen 70 kirkosta niin paljon, että halusi lahjoittaa saarelaisille patsaan. Luonnon anteliaisuus näkyy ruokalautasella. Zana ja Neno Rajevicin ravintolassa lammas kypsennetään vartaassa. Tuoreet sipulit, perunat ja parsat ovat oman puutarhan satoa.
pikkukujilla riittää nähtävää. Kesän kiireisimpinä päivinä jono kiemurtelee kohti Grgurin patsasta. Tuhat vuotta sitten vaikuttaneen piispan isovarpaan koskettaminen tuo hyvää onnea ja miljoonat kosketukset ovat kiillottaneet varpaan kultaisen kiiltäväksi. Splitin sydän on Narodni -aukio keskellä kaupunkia, mutta sen keuhkot on rantabulevardi. Palmujen koristamalla kadulla on vieri vieressä toinen toistaan viehättävämpiä kahvi-
Splitistä 25 kilometriä etelään on toinen lintukoto, Omis. Kaupunki on helppo ohittaa matkalla Dubrovnikiin, mutta poikkeaminen sinne kannattaa. Pienet kujat on koristeltu ruusuin ja pelargonioin. Satoja vuosia sitten joen halkaisema kaupunki oli tunnettu merirosvotukikohta ja jokeen rakennettiin vedenalaisia ansoja turvaamaan kaupunkia. Piraattien 1200-luvulla rakentamat linnoitus ja kaupunkia ympäröivät muurit vartioivat
Luomuravintoloitsijat Zana ja Neno Rajevic.
Lammasta vartaassa paistettuna.
Kivestä tehdään myös taidetta. Jaksicin taiteilijaperheen isä, äiti ja poika käyttävät kaikki kiveä taideteoksiinsa, jokainen eri tavalla. Perhe on työstänyt kiveä jo yli sadan vuoden ajan, taito siirtyy sukupolvelta toiselle. Drazen Jaksic jatkaa isänsä jalanjäljissä tekemällä tilaustöinä patsaita, portaikkoja, kirkollisia veistoksia ja restaurointeja. Poika Lovre toteuttaa taiteellista itseään samasta materiaalista. Perheen äidin, Ida Stipcicin kivisiä kukkia myydään saaren matkamuistoina. Hänen kivestä valmiste-
Myös oliivit, härkäpavut ja viiniköynnökset kasvavat ravintolan pihalla. Todellista lähiruokaa! Saaren rauhallisuuden jälkeen Splitin juhlahumu tuntuu luissa ja ytimissä. Kaupungissa juhlitaan keväällä sen omaa päivää. Samaan aikaan keisari Diocletianuksen palatsi on saanut kattonsa suojiin kukkafestivaalin, johon kukkaasetelmien tekijät ovat panneet parastaan. Palatsi on osa suurempaa kokonaisuutta, jonka
loita. Toisin kuin muissa kaupungeissa, parhaalla paikalla nautitusta virkistävästä juomasta ei peritä suhteettoman suurta näköalalisää. Bulevardilta kannattaa poiketa sivukujille, koska vastaan tulee ostosmahdollisuuksia herttaisten mummojen pitsiliinoista tunnettujen merkkien kopiotuotteisiin ja jalokiviliikkeisiin. Sana nakit ei tarkoita Kroatiassa syötävää, vaan jalokiviä. Suomalaiselle sopiva, ei liian päällekäyvä palvelu toimii niin viiden tähden ravintolassa kuin basaarikojuilla.
kaupunkia edelleen. Sanomattoman kauneuden pukee sanoiksi pienellä kujalla sijaitseva onnellisen miehen talo. Ovenkarmissa kiitetään Jumalaa siitä, että saa asua tämän maan päällä. Tänään kaupunki on aktiivilomailijoiden mekka. Koskenlasku, melonta, kiipeily, moottoriveneily ja sukellus ovat vain osa lajeista, joita Omisin alueella voi harrastaa. Vesi on yhtä kirkasta kuin tunturipuroissa, mäntymetsä kohoaa ympärillä kohti taivasta ja
www.matkalehti.fi
8
Matkalehti 6-7/2010
Grgurin kiiltäväksi kosketettu isovarvas.
Näkymä Dubrovnikin muurilta.
Laventelituliainen. Rozata, herkkujälkiruoka.
Stonin tuoreita mereneläviä.
Elävää taidetta.
Split on vuorten suojassa.
Stonin kuuluisimmat asukkaat ovat mereneläviä
ainoa ääni, joka korviin kantautuu, on lintujen liverrys. Myös Stonin kaupungin ympärillä on muurit. Nykypäivänä
www.matkalehti.fi
suola on jokaisen ostettavissa, mutta 1400-luvulla se oli arvokkaampaa kuin kulta ja siksi suojeltu. Tuotantomenetelmät eivät ole vuosisatojen saatossa muut-
tuneet ja parhaan näköalan suolankeruualtaisiin saa kiipeämällä kaupungin muureille. Stonin kuuluisimmat asukkaat ovat mereneläviä. Luon-
to on puhdasta ja meriveteen sekoittuvat jokivedet tekevät siitä ravitsevan kasvualustan. Ostereita ja simpukoita tullaan syömään matkojen takaa.
Matkalehti 6-7/2010
9
Ostereiden kasvatusta voi seurata Vila Koruna -ravintolan ikkunoista samalla, kun nauttii seitsemän ruokalajin lounasta. Alkupaloiksi ostereita, joita seuraavat musta risotto, osterikeitto, simpukat, tonnikalapasta, katkaravut ja neulamuikun näköiset pienet, kokonaisena syötävät kalat. Jälkiruoaksi sopii Kroatian perinneruoka rozata, munavanukas, joka on koristeltu kermavaahdolla ja hunajalla. Muurien takana on Kroatian merkittävin matkailukaupunki Dubrovnik. Unescon suoje-
lukohteisiin kuuluvan Vanhankaupungin muurit ovat Euroopan pisimpiä ja mahdollistavat kahden kilometrin kävelylenkin kaupungin ympärillä. Vanhakaupunki oli pommisateessa Kroatian sodassa 1990-luvun alussa. Se oli saarrettuna kuukausien ajan ilman vettä ja sähköä. Katoista noin 80 prosenttia vaurioitui ja kirkoista 18 tuhoutui.
Kenelläkään ei tunnu olevan kiire mihinkään
Jäljet on korjattu ja Vanhankaupungin kujat houkuttelevat tekemään ostoksia tai istahtamaan kahvilaan. Pääkatu Stradunin marmoriset katukivet kiiltävät tuhansista askeleista. Kaupungin suojeluspyhimys Pyhä Blasius pitelee kaupunkia kämmenellään lukuisissa patsaissaan. Fransiskaaniluostarin apteekista saa ruusuvoidetta, jonka resepti on peräisin 1400-luvulta. Dubrovnikin puolestatoista miljoonasta matkailijasta saapuu risteilyaluksilla yli puolet. Kaupunki on Euroopan johtavia risteilysatamia, jonne ran-
tautuu vuosittain 580 laivaa. Suurten alusten lisäksi satamaan lipuu usein toinen toistaan hintavampia jahteja kannellaan maailmantähtiä, kuten Tom Cruise, Richard Gere, Monacon prinsessat tai Armani. Kroatian värit häikäisevät. Valkoisesta kivestä rakennetut talot, korukauppiaiden turkoosit kivet, risteilyvieraiden värikkäät vaatteet ja lasissa kullankeltainen, kroatialainen kylmä valkoviini. Kroatiassa on nau tintoja kaikille aisteille.
Laivan rantautuessa Bracin saarelle voi kiireen jättää taakseen.
10
Matkalehti 6-7/2010
www.matkalehti.fi
Merirosvokaupunki Omisin kaduilla siirtyy ajassa taaksepäin.
Dubrovnikissa kotiovelle voi olla satoja portaita.
KOMMENTTI Alitajunnassa jokin sanoo, onko maassa hyvä olla vai tuleeko oleskelusta haasteellinen. Koneen pyörien koskettaessa Splitin kentän pintaa tuli vahva tunne siitä, että Kroatiassa viihtyy. Ennakkoaavistus ei ollut väärässä. Ruoka maittoi, viinit virkistivät, siisteys lämmitti mieltä ja palvelu pelasi. Kroatialaiset ovat osanneet ottaa parhaat palat valloittajiltaan, selvinneet historian ja sotien pyörteistä ja osaavat nyt nauttia elämästään. Kerrankin voi kadulla kävellä rauhassa ilman sisäänheittäjien kommentteja ja kaupoissa tutkia valikoimia. Apua ja palvelua saa, kun sitä haluaa ja tarvitsee. Sota on vielä kroatialaisten muistissa, mutta siitä ei haluta puhua. Kaikki jäljet Dubrovnikista on korjattu. Korjaukset tehtiin nopeasti, jotta matkailu pääsisi jälleen alkamaan. Matkailu on merkittävä tulonlähde ja monessa paikassa suomalaiset muistetaan jo Jugoslavian ajoilta, jolloin maa oli meikäläisten merkittävä lomakohde. Ei ihme, että Kroatia menestyy koripallossa, sillä miesten keskimitta on pidempi kuin muissa Euroopan maissa. Eikä ulkonäössäkään ole moittimista, balkanilaiseen tummuuteen on sekoittunut aavistus pohjoismaalaista vaaleutta. Kroatia jää top 10-listalleni. Sinne täytyy päästä uudelleen joko keväällä tai syksyllä. Jo puolen päivän jälkeen kapeat kujat täyttyivät risteilyvieraista ja kuumimpaan kesäaikaan väkimäärä on moninkertainen.
LEENA VIERIMAA
Parhaalla paikalla nautitusta virkistävästä juomasta ei peritä suhteettoman suurta näköalalisää
Kroatiassa myös rikkaiden jahdit purjehtivat auringonlaskuun.
Kellotornin patsaat ilmoittavat ajankulusta.
www.matkalehti.fi
Matkalehti 6-7/2010
11
Kroatiasta ovat kravatti ja nudismi
30-vuotisen sodan aikana 1600-luvulla Kroatian ratsuväen pukuun kuului kaulaan sidottu värikäs huivi. Myös morsiamella oli tapana sitoa huivi sulhasensa kaulaan uskollisuuden ja kestävän suhteen merkiksi. Solmio ilahdutti pariisilaisia ja he omaksuivat tavan nopeasti. Kravatista tuli osa muotimaailmaa ja siitä lähtien kravattia on pidetty osana sivistynyttä ja arvovaltaista pukeutumista. Jugoslavia oli nudismin uranuurtaja 1960-luvulla ja nykyisen Kroatian alueen ensimmäinen nudistiranta avattiin jo 1930-luvulla. Sota ja sosialismi tukahduttivat aatetta, mutta nykyisin maahan saapuu kesäisin tuhansia nudisteja. Melkein jokaisella rannalla on naturisteille varattu alue, joka on merkitty virallisella merkillä FKK, Freikörperkultur. Istrian alueella on toistakymmentä leirintäaluetta vain nudisteille. Lisätietoja saa naturistien omalta sivustolta cronatur.com. Kroatia on nudismin synnyinseutuja. Tämä nudistiranta sijaitsee lähellä Makarskan keskustaa.
Ostoskori
Kaupassa Coca-cola (0,33) 0,92 Carlsberg (0,33) 1,71 Paikallisolut (0,33) 1,21 Paikallisolut (0,5) 1,38 Marlboro-aski 3,14 Vesipullo (0,5) 1,07 Vesipullo (1,5) 1,12 Patonki 0,64 Appelsiinikilo 1,57 Salamikilo 8,55 Mars-patukka 0,96 Ravintolassa Olut (iso tuoppi) 2,17 Punaviinipullo 16,43 Valkoviinipullo 15,36 Pippuripihvi 14,93 Pasta bolognese 6,68 Pizza 5,48 Virvoitusjuoma 2,38 Kahvi 1,21
KIITÄMME: + Siisteyttä + Ystävällistä palvelua + Kohtuullista hintatasoa + Lyhyttä matkaa lentokentältä sekä Splitiin että Dubrovnikiin + Hyvää ruokaa
KROATIA FAKTAT:
Valtiomuoto: tasavalta, itsenäistyi
entisestä Jugoslaviasta 1991
Sijainti: Adrianmeren rannalla Naapurimaat: Unkari, Slovenia,
Bosnia-Hertsegovina ja Montenegro. Bosnia-Hertsegovina "katkaisee" Kroatian Stonin kaupungin pohjoispuolella. Pääkaupunki: Zagreb Asukasluku: noin 4,5 miljoonaa Aikaero Suomeen: -1 h Valuutta: kuna, 1 on noin 7 kunaa. Nimi tulee näädästä, jonka nahka oli käypä valuutta keskiajalla. Matkailijoita: noin 9 miljoonaa vuosittain Miten pääsee: Eri lentoyhtiöiden lennoilla muun muassa Frankfurtin tai Münchenin kautta. Blue 1 lentää kesällä kahdesti viikossa sekä Splitiin että Dubrovnikiin. Aurinkomatkat järjestää valmismatkoja Dubrovnikiin. vertaa.fi/lentoliput
MOITIMME: - Luottokorttien käyttövaikeuksia, monessa paikassa sirullinen luottokortti ei käy maksuvälineenä - Dubrovnikin lentokentän kauppojen hinnoittelua, kaikki hinnat euroissa
12
Matkalehti 6-7/2010
www.matkalehti.fi
Karibian risteily
Täydellinen lomakokemus.
Kristallinkirkkaat vedet, palmujen reunustamat valkoiset hiekkarannat ja upea vedenalainen maailma kaikki tämä tulee todeksi kiehtovalla Karibian risteilyllä. Asut mahtavassa, Suomessa rakennetussa risteilyaluksessa, joka tarjoaa palveluja ja aktiviteetteja vaativaankin makuun. Jokainen päivä on ainutlaatuinen kokemus uusine satamineen ja elämyksineen. Näistä aineksista syntyy täydellinen lomakemus.
don laivalla. missa ja täysihoi , kolme yötä Mia .3. ot pv sisältäen lenn .2., 24.2., 10.3., 24 Matkan kesto 12 as: 13.1., 27.1., 10 k. 1999,re of the Se Risteilyn hinta al 16.12., 10.12. / Allu : 4.11., 18.1., 2.12., as Liberty of the Se
www.lomamatkat.fi, puhelinmyynti 020 120 4100 ma-pe 8-18, la ja su 10-14 Matka-Vekan toimistot ja valtuutetut jälleenmyyjät
Matkalehti 6-7/2010
Luonnonrauhaa ja aitoa tunnelmaa
Evia
Kreikan toiseksi suurin saari Evia ei ole vielä massamatkailukohde. Keski-Evian Eretria yhdistää rantalomailun ja omatoimiretkeilyn saaren itäosien pikku kyliin.
Teksti ja kuvat: SARA SAURE
14
Matkalehti 6-7/2010
www.matkalehti.fi
Eretrian siluetti siintää mantereen puolelta Oropoksesta.
Evian rauhaisilla rannoilla on aikaa mietiskelyyn.
istoriallisesti merkittävä Evia sijaitsee Ateenasta noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä. Liki 180 kilometriä pitkä ja 50 kilometriä leveä saari on Kreikan toiseksi suurin ja sen erottaa mantereesta kapea Euripos-salmi. PohjoisEvia tunnetaan vehreydestään. Keski- ja eteläsaaren käyntikortteja ovat väljät rannat, maukas ruoka sekä joukkomatkailusta vapaa kreikkalaisuus. Ateenasta pääsee autolla Evialle kahta siltaa pitkin saaren pääkaupungin Halkidan kautta. Vanhalta sillalta voi havainnoida Evianlahden merkillistä vuorovesi-ilmiötä; virran kääntymistä joka kuudes tunti. Lisäksi Evialle kulkee lauttoja. Eretrian rantakohteeseen, saaren keskiosaan matka taittuu puolessa tunnissa mantereen puolelta Oropoksesta. Ikivanha merenkulkukaupunki Eretria toivottaa tervetulleeksi menneisyydellään. Kaupunki on ollut Halkidan ohella antiikin tärkein kaupunki Evialla. Eretrialaisten taistelu halkidalaisia vastaan 700-600 -luvuilla eKr. oli ensimmäinen Kreikassa käyty sisällissota. Myöhemmin
www.matkalehti.fi Matkalehti 6-7/2010
H
15
Kimin satama Evian koillisrannikolla.
Antiikin teatteri-nimisellä rantabulevardilla Eretriassa ilta taittuu nopeasti.
kaupunki tuhoutui persialaisten käsissä, mutta rakennettiin uudelleen. Nykyinen Eretria lepää pääosin antiikin kaupungin päällä. Muinaisuus seuraa kaikkialla. Tarvitsee vain mittailla antiikin filosofien mukaan nimettyjä katuja tai hörpätä kahvit satamassa Aisopoksen snack-baarissa. Eretrian historiaa valottaa kaupungin arkeologinen museo. Valo ja varjo leikittelevät museon pihalle aseteltujen torsojen marmoripylväiden ja halkeilleiden ruukkujen pinnalla. Hiljaisen pihamaan esineet ovat pieni lohtu kävijöille, jotka eivät tiedä, että museo pysyy maanantaisin kiinni.
Silloin voi ylittää Eretrian valtatien ja kiertää laakeriseppeleisen Apollonin temppelin rauniot ja amerikkalaisten arkeologien 1800-luvun lopulla esiin kaivaman antiikin teatterin hieman kauempana. Teatterista erottuu teräsverkon takaa seitsemän alinta penkkiriviä. Sisään ei valitettavasti pääse, mutta mielikuvitus vie 300-luvulle eKr. ja holvikäytävälle, jota pitkin deus ex machina -efektiä eli taivaista maahan laskeutuvaa jumalaa on liikutettu 6000 katsojan hämmästyttämiseksi. Auringonpaahde palauttaa tähän päivään ja muistuttaa Eretrian tarjonnasta. Se on mutkatonta rantalomailua syrjässä menosaarten tungoksesta ja hyörinästä puhutaan vasta heinäkuisilla Meriviikoilla. Päivät vierähtävät omalla painollaan keskustan palmurannoilla ja eukalyptuspuiden siimeksessä sataman toisessa päässä tai Amarinthoksen, MaKimin Metamorfosi-luostarista lakondanhulppea näköala avautuu ja Magulan rannoilla Egeanmerelle. kaupungin ulkopuolella. Ateenalaiset tulevat viikon-
loppuisin viettämään aikaa Eretriassa. Rantapäivän kruunaa illallinen Evianlahden auringonlaskussa. Kahviloiden ja ravintoloiden reunustama Antiikin teatteri -palmubulevardi on 6000 asukkaan kaupungin pääkatu. Kolmen hengen kevyt illallinen viinikannuineen maksaa rantakadulla noin 40 euroa. Romeo-tavernassa voi törmätä pellavapäiseen kreikansuomalaiseen pikku tarjoilijaan. Pavlos-pojan isältä, paikan omistajalta sujuu suomeksi mitä kuuluu ja terve, terve -perussanavarasto, mutta apuri vieressä on ujompi. Rantakadulla voi tilata paketissa myös rapeita mustekalarenkaita tai ostaa sataman grilleistä gyrospitat ja herkutella palmujen katveessa rannalla katukoiran valvovan silmän alla. Napitus varmistaa eläintenystävältä usein makupalan. Tuoreita vihanneksia ja hedelmiä kaipaavien kohde on sunnuntain tori. Paikallisille yhtä tärkeää kuin ostosten teko, on vaihtaa torilla viikon kuulumiset.
Keskiaikainen torni Kadin kylässä Panagia-kirkon kupeessa.
Majoitusvaihtoehtoja on useita. Keskustassakin on hotelleja, mutta valmismatkat vievät asiakkaansa Eretriasta sivuun. Tasoa kaipaaville hyvä hotelli on Negroponte Resort Eretria ja lapsiperheille kodikas Avantis-huoneistohotelli meren rannalla, puolitoista kilometriä keskustasta. Sesonkina Avantiksen miinus voi olla läheltä kantautuva meteli. Unelmien saari, vihertävä bungalow-valtakunta sijaitsee keskustasta erkanevalla niemen kärjellä, jossa asukkailla on runsaasti vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, lapsilla oma tivolikin.
www.matkalehti.fi
16
Matkalehti 6-7/2010
Liuskekivet työntyvät merestä Kimin satamassa.
Kissakokous Kimin kylän kujalla.
Luonnon idylliä Kimiä edeltävissä kylissä.
Vaihtelua Eretrian-lomaan tuo retkeily saaren itä-ja koillisosiin. Yhdessä päivässä ehtii autolla ja bussillakin kokea paljon. Mitä kauemmas matka etenee, palmurivistöt vaihtuvat oliivilehtoihin ja hotellit tienvarsien ikonostaaseihin. Retkellä on pysähdyttävä uimaan. Itärannikon houkuttelevia hiekkarantoja ovat Kalamos, Agios Merkurios, Burnias ja Murteri, jonne käännytään venetsialaisesta tornistaan tunnetun Avlonari-kylän jälkeen. Evian luonto näyttäytyy parhaimmillaan bysantinaikaisten kylien kautta sisämaahan, Kimin kaupunkiin vievällä reitillä. Linnoitusten jäänteet kertovat frankkilaisista, venetsialaisista ja turkkilaisista valloittajista. Alueelta on paljastunut myös hautalöytöjä ja jopa osviittaa esihistoriasta. Orologion-kylässä on kellon tarkistuksen aika. Kylän nimi tarkoittaa kelloa. Leppoisanoloinen vanhus huomauttaa asiasta vilauttamalla omaa rannekelloaan, jos ohikiirehtijät eivät sattuisi tietämään mihin ovat saapuneet. Monodriossa on huoahdettava joen äärellä, keskiaikaisen tornin jäänteistä rakennetulla sillalla. Vieraita tervehditään iloisella vilkutuksella traktorista. Matkan varrella huomio kiinnittyy luonnon omiin monumentteihin. Päätien vieressä, ennen Agios Vlassis-kylää vuoresta kumpuaa smaragdinvihreä Kolethran lähde, jonka syvyyttä voi vain arvailla. Piknik luonnon helmassa, lähteelle pystytetyllä taukopaikalla jää varmasti mieliin. Pikku kylien maisemat vaihtelevat. Tässä osassa Kreikkaa pyöräilijöilläkin on oma, leveähkö kaistansa ajotiellä.
www.matkalehti.fi
Kevään väriloistoa ItäEvian pikku kylissä.
Villiyrtit talteen Kimin Metamorfosi-luostarissa.
Pyöräily Pieni talo preerialla -niittyjen viertä on kokemus; tien toisella puolella kohoaa jylhä vuorimaisema, vastalaidalla kilisevät lammaskellot. Nyt ymmärtää, miksi Evian tasangoista on käyty taistelua jo ajanlaskua edeltävällä ajalla, ja miksi saarta kehutaan liharuoistaan. Päätepysäkki Kimissä, Dirfin vuorijonossa on helmi. Sijaintinsa vuoksi kylällä oli tärkeä asema Kreikan itsenäisyystaistelussa 1821. Kimissä asui turkkilaisia paenneita kreikkalaisia ja merikarhuja, jotka tarjosivat vapaustaisteluun aluksiaan. Egeanmeren parvekkeella on muutakin ylpeyden aihetta. Kimissä syntyi 1883 kreikkalainen lääkäri ja maailmalla tunnettu papa-testin keksijä, Georgios Papanikolau. Herra Papan kunnioituksesta kertoo televisioäänestys, jossa Papanikolau valittiin kaikkien aikojen merkittävimmäksi kreikkalaiseksi Aleksanteri Suuren jälkeen. Evian maisemat olivat Papanikolaun liki puolivuosisataisen tutkijanuran vankka pohja. Lääkärinalkua on lapsuudessa varmasti koskettanut myös näkymä Kimin Metamorfosi tu Sotiros -luostarista, joka kohoaa 250 metriä merenpinnan yläpuolella. Luostarin ensimmäisten asukkaiden arvellaan olleen Athosvuoren munkkivaltion jäseniä. Kukoistavaa luostaria hoitavat nykyisin nunnat. Kun tulee asiaa kylälle, nunnat hyppäävät sorapolulta jeepin kyytiin ja säälivät katseellaan pienemmillä hevoskuutioilla vastaantulevia. Kimin keskustassa pienestä Fiatista on hyötyä, mutta vielä enemmän jaloista, sillä kapeilla kujilla lojuvat betonikasat ja
Matkalehti 6-7/2010
17
Georgios Papanikolaun patsas pitää järjestystä yllä Kimin keskusaukiolla.
Amarinthoksen ja Eretrian rannoilla on karkeaa hiekkaa.
Mustekalat kuivumassa Eretrian rantakadulla.
VINKKEJÄ:
Ruokapaikkoja Eretria: La Cubana, Remezzo ja Romeo rantabulevardilla Amarinthos: Limanaki, kylän alkupäässä Kimin satama: Ouzeri Skyros, Maistrali-kalataverna, Tsimbidas-baklavapuoti
Eretrian keskustan pitkä palmuranta.
Kolethran lähde häikäisee Agios Vlassis-kylässä.
Busseja
Pavlos-poika kohtasi kaimansa puolittain suomalaisessa tavernassa Eretrian rantakadulla.
tikapuut tukkivat kulkemisen. Keskustan uusklassisia rakennuksia restauroidaan. Talojen perinteiset ovet ja avonaisista ikkunoista pilkistävät sievät seinäornamentit saavat kävelijöiden katsellessa uuden maalin. Remontti on käynnissä myös Georgios Papanikolaun kotitalolla, samannimisellä kadulla. Harppauksen päässä on kylän keskusaukio. Sen alapuolella myydään paikallisten naisten valmistamia taidokkaita käsitöitä. Alueen traditioita esittelee kansanperinnemuseo. Alhaalla Evian koillisrannikolla autolle on etsittävä parkkipaikka, muutoin Kimin sataman kosmopoliittiset tuulet
puhaltavat ohi. Edessä on Kreikan suurimpia tekosatamia ja rannalla kahviloita, meze- ja kalatavernoita sekä pastellinsävyisiä rakennuksia, joiden hempeälle vaikutelmalle tuovat kontrastin unohduksiin jääneet autiotalot. Jos ei halua istahtaa lounaalle, on ainakin poikettava herkkuostoksille. Kimin tuliaisia ovat turkkilaisperäiset baklava-hunajaleivonnaiset ja viikunat. Jäätelö kädessä voi vielä käyskennellä sataman päähän, merestä puskeville lius-
kekiville, joihin on koverrettu puumerkein rakkaudentunnustuksia. Noin 65 kilometrin pituisen matkan Kimin satamasta takaisin Eretriaan katkaisee erä rantapalloa Oxilinthoksen rannalla. Vielä ennen Eretriaa kannattaa pysähtyä Aliverin kaupungin kalanviljelylaitoksella. Jättiakvaariossa uiskentelevat tsipura-kalat muistuttavat matkailijoita saaren maukkaista merenelävistä. Kali sas oreksi!
Eretriasta: Halkidaan, Kimiin ja Etelä-Evian Karistokseen Eretria-Oropos -lautta: Yhteys 15 minuutin välein, 2 /auto Lauttoja Etelä-Evialle: Rafinan ja Agia Marinan satamista Attikan niemimaalta
*)
Hinnat vuodelta 2009
KIITÄMME: + Hintatasoa + Lauttayhteyksiä mantereelle + Etäisyyttä Ateenan ja Peloponnesoksen nähtävyyksille + Puhdasta merivettä
EVIA FAKTAT:
Evia tarkoittaa karjan rikkautta Sijainti: Egeanmeressä Kreikan itärannikolla,
noin 100 km Ateenasta Pääkaupunki: Halkida Pinta-ala: 3896 km², saaren kapein kohta 6 km leveä. Itäisen Välimeren kolmanneksi suurin ja Kreikan toiseksi suurin saari. Asukkaita: yli 200 000 Korkeimmat vuoret: Dirfis ( 1743 m ) ja Ohi (1398 m) Historia: esihistoriallista asutusta, voimakas vaikutus antiikin kulttuurin kehitykseen Miten pääsee: muun muassa Aurinkomatkat tekee matkoja Eretrialle, Amarinthokseen ja Lefkandiin
MOITIMME: - Suppeita ostosmahdollisuuksia - Kapeita rantoja - Rajallisia harrastusvaihtoehtoja - Patikointireittien puuttumista KeskiEvialla.
www.matkalehti.fi
18
Matkalehti 6-7/2010
TAMMEN TIEKARTASTO
Tanskan osaavimman ja kokeneimman tiekarttavalmistajan Legindin monipuoliset kotelokartat nyt vihdoin myös Suomessa. Ainutlaatuinen paketointi ja sisältö tarkkuutta vaativalle autoilijalle. · Suojakotelo säilyttää kartan hyväkuntoisena. · Kierresidonta takaa, että kartta pysyy hyvin esillä auki levitettynä.
Kaikki kartat täydellisesti päivitettyjä 2010.
Hyvä opas
parempi matka!
Aina navigaattori ei riitä Tammen tiekartta pelastaa!
NÄE JA KOE
Paljon tietoa, satoja kuvia ja kattavat kartastot!
Näe ja koe -matkaopassarja helpottaa matkustamista. Itsenäisille matkustajille, jotka haluavat vain parasta lomallaan. Oppaat auttavat tekemään oikeat ratkaisut niin nähtävyyksien, ostosten kuin ravintoloidenkin suhteen. Käytännöllinen opas, jossa satojen kuvien lisäksi runsaasti tietoa: pohjapiirustuksia, yksityiskohtaisia karttoja ja kattava kartasto.
BERLITZ
Berlitz-matkaoppaat esittelevät tunnetuimmat kohteet upein valokuvin ja selkein kartoin. Niissä on keskeinen matkailutieto toimitettuna helposti luettavaan muotoon. Kätevän kokonsa vuoksi Berlitz-matkaopas kulkee matkailijan mukana vaikka housuntaskussa eikä paina paljon laukussakaan. Täysin uudistetut Berlitzit: Kanariansaaret, Wien, Dublin, Intia, Italia, Peking, Florida, New York, Pariisi, Berliini, Teneriffa, Egypti, Rooma, Praha
www.tammi.fi
A BONNIER GROUP COMPANY
Päivitetyt tiedot, uudistettu ulkoasu!
Hikeä, hupia ja hääjuhlia
Jyrkkä Amalfin rannikko Italiassa ei ole paras perhekohde, mutta lapsirakkaat italialaiset, kylmä jäätelö ja hopeinen kuu lumosivat lopulta niin lapset kuin aikuisetkin.
Teksti: KIRSI SAIVOSALMI Kuvat: KIRSI SAIVOSALMI, MIMMI NIETULA ja HANNA NIETULA-MONTELLA
20
Matkalehti 6-7/2010
www.matkalehti.fi